Siiskosen leivissä - Jari

80-luvulla leipomon arkeen kuului enemmän ruumiillista työtä kun nykyään, mutta Siiskosen tuotantopäällikkönä työskennellyt Jari Björn muistelee aikaa lämmöllä. Hän sai Siiskoselta hyvän pohjan oman yrittäjyyden aloittamiselle.

80-luvulta nykypäivään

Jari oli osana leipomon tiimiä koko 80-luvun, vuosina 1980–1989. Hänen työnkuvaansa tuotantopäällikkönä mahtui monenlaista: omistajien mukana suunnitteluun ja päätöstentekoon osallistumista sekä käytännön työtä tuotannossa.

25 vuodessa leipomotyö on muuttunut jonkin verran. ”Silloin työ oli enemmän ruumiillista kuin tänä päivänä, mutta tahti ei ollut kuitenkaan niin kova”, toteaa Jari. Myös Siiskosen Kotileipomo kasvoi tasaista tahtia 80-luvulla ja sen jälkeenkin.

”Leipänsä eteen pitää tehdä työtä”

”Parasta työssä Siiskosella oli hyvä yhteishenki. Leipomotyö oli koko porukan juttu, ja kasvavassa yrityksessä vallitsi kannustava ilmapiiri”, kuvailee Jari.

Jarille parhaat Siiskoselta saadut eväät olivat valmiudet yrittäjyyteen. Hänellä on nyt tyttärensä kanssa oma leipomoalan yritys Joensuussa. ”Siiskosella näin, että leipomotyö on kovaa hommaa, mutta siitä myös saa paljon”, hän sanoo.

”Ei lusmuilua eikä oikopolkuja”

Jarin mielestä Siiskosen menestykselle tärkeinä selittäjinä ovat hyvät tuotteet ja se, että kaikki tehdään viimeisen päälle. Samaa periaatetta hän itsekin on työssään noudattanut.

”Missään ei saa lusmuta tai tehdä oikopolkuja. Silloin voi myös hyvällä omallatunnolla nauttia onnistumisista. Oli työpäivä miten raskas hyvänsä, saa kuitenkin tyydytyksen siitä, että on tehnyt työnsä hyvin.”

Pikku torkuilla voimia leipomiseen

Leipomossa kiire on kovimmillaan silloin, kun monet muut vielä nukkuvat, ja jokaisella on oma tyylinsä sopeutua erikoisiin työaikoihin. Jari muistaa ihmetelleensä aikoinaan leipomon perustajan, Sirkan erikoista työrytmiä.

”Sirkka teki pitkää päivää leipomossa ja myynnissä, ja oli varmasti tosi väsynyt. Hänellä oli tapana paistaa munkkeja aamuyön tunteina, ja huomasin, että välillä hän aina hävisi johonkin. Selvisi, että hän kävi silloin tempaisemassa pienet unet, ja sitten hän tuli taas jatkamaan munkinpaistoa. Ei hän apua pyytänyt, vaan huilasi vähän ja tuli sitten hoitamaan hommat pois.

Itse Jari on yötyöstä sitä mieltä, että sen kanssa pärjää, mutta ei siihen totu ikinä. Kummasti sitä vain jaksaa, kun on innostunut siitä, mitä tekee!

« takaisin edelliselle sivulle

Jätä kommentti:

Arkisto

Powered by mod LCA

Tilaa lounaslista sähköpostiisi

Kirjoita sählöpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja tilaa viikottainen lounaslistamme suoraan sähköpostiisi!